Kävin shoppailemassa. Vihaan shoppailua. En löytänyt mitään itselleni sopivaa. Monia ihan jees-tyylisiä, mutta kun sovitin niitä, totesin että ei... En ole missi-enkä mallimittainen.Onneksi löysin hameen, joka oli kaunis ja ei-musta. Niin pitkään olen ostanut mustia vaatteita, että kun löysin uuden lempivärin vihreän, olen niin innoissani ja ostaisin kaikki sen väriset vaattett. Siis sellaiseen khakin-armeijanvihreään vivahtavat vaattet.

Kävi ilmi, että DNA sabotoi minun ja pikkusiskoni välejä. Se mitä luulin silkaksi välinpitämättömyydeksi, olikin sitä että viestit eivät ole tulleet perille. Ottaa päähän ihan hulluna. Ehdin jo ajatella vaikka mitä. Ja nyt en ehkä näe siskontyttöäni tämän takia. Miettikää. Ihan hirveää. Perjantaina pitäisi lähteä kuukauden reissulle.Olen ajatuksissani käynyt asiakaspalvelun kanssa monta keskustelua mutta IRL en yhtään. Olen kauhean saamaton.

Tänään positiivista:sain kirjekaverilta kirjeen. Meinasin hyppiä kattoon kun ilahduin. Hän ei ole hylännyt minua, vaikka olen ollut maailman huonoin kirjekaveri.

NP. Sisters of Mercy Black Planet - parhautta. Älkää tulko muuta väittämään. Toiseksi parhautta on kesäsade.Kolmanneksi matkan odotus.Kunpa en vaan olsi taas maailman huonoin matkakumppani. Luin odotellessani Ewan McGregorin ja Charlie Boormanin Long way round- kirjan. Ihanaa. Vaikka en ehkä ymmärrä moottoripyörien päälle mitään, tajuan kunnon matkakertomuksen päälle.